Mulla on mukava viikko takana. Tara sisko oli meillä kylässä koko viikon kun sen kotiväki oli lomareissulla. Me leikittiin ja painittiin koko ajan. Me keksittiin kans sellanen leikki, että kun me kaivetaan mahollisimman iso kuoppa nurmikkoon,  niin sitten Jukka hakee siihen pellolta sellasen apilaturppaan ja siitä on kiva kiskoa taas palasia. Sitten se keksi laittaa sellasia verkkoja niitten meijän kaivantojen päälle ja sano että nyt te hortonomi Horttanaiset saatta pysyä pois nuista hommista- ei kait me Taran kans sellasta muistettu kauakaan. Omenapuun johon on tulossa 27 omenaa ne aitas kans..

Tyynen uima-altaassa me käytiin kasteleen tassut ja sitten mentiin taas kaivamaan, sillon tarttu parhaiten sitä multaa ja hiekkaa tassuihin ja kun heti juoksi sisälle niin pirtin lattiaan tuli kivoja kuvioita.Ei ne kehunu meitä siitäkään, mutta onneksi oli koko ajan porukkaa tuossa pihalla, ettei ne  joutaneet kauaa meijön hommia moittimmaan. Ne ihmiset kulki sellasten kivojen eriväristen astioitten kans. Tullessa ne eriväriset astiat heilu käjessä ja takas lähtiessä ne kiitteli Kerttua ja Jukkaa ja kädet roikku sivulla pitkinä ja ne kuitenkin sano että ens vuonna tullaan taas. Meitäki ne puhutteli melkein kaikki ja uhkasivat panna minutki reppuun ja viiä matkassaan. Eli uusia ihmisä olen tavannut roppakaupalla.

Keskiviikkona meillä oli melkein sukujuhlat, kun oli koossa Tara, Osku, minä ja Pirra äiti ja Viivi mummo. Me kyllä juostiin ja riehuttiin kovasti. Käytiin me yks ilta merenrannassaki. Mummo esitti meille sen 3 m veteenmenoloikan, se loiskahtaa komiasti.

Tänä iltana me käytiin eka kerran ihan oikiassa metässä. Mulla oli äiti ja mummo mukana. Jukka ku on sellanen metästyksenvalvoja, niin se sano että nyt teeripoikueet jo lentää ja lupas meijän mennä. Se ruukaa olla kamalan vihanen niille jotka antaa koirien juosta irti metässä sillon ku on pikkusia lintuja ja jäniksenpoikasia siellä maassa. Se sannoo, ettei sellasilla ihimisillä oo järkiä ollenkaa. Siellä metässä oli kuivaa ja kuumaa, ei me oltu siellä kovin kauaa, etten minä,  pieni kun olen väsy liikaa. Juoksin ihan kauas sinne mettään äitin perässä. Kerttu vihelsi pilliin ja sitte me käännyttiin takas. Siellä oli mukavia hajuja, me kuulemma mennään kohta sinne uuvestaan.

Tiistaina pääsen vesityöharjotuksiin kattomaan miten isot ossaa noutaa. Tara ja Osku tullee kans. Sitte sinne tullee kans yks Ranja, mun eno Haksu, Pirra äiti, Pera, Saimi ja Neera nuo kaikki on spinoneita.  Se mun mukaan pääsy ei oo vielä ihan varmaa, pittää kysyä lähteekö Hinni mulle kaveriksi ja kattomaan etten tee tyhmiä siellä. Luulisin sen lähtevän, se taitaa tykätä minusta:) Se on oikeestaan mulle vähän ku joku isomummo. Mun papan isä oli Otto ja se oli Hinnin koira.
 Nyt pittää lopettaa Hinni soitti ja sano Maurin grillanneen, me lähtään sinne syömään;)

Käsken Kertun laittaa kuvia meistä sisaruksista niin näättä miten me ollaan jo isoja, painetaan n 18 kg.

p.s Mulla ja  Taralla heiluu jo ekat hampaat:) 


 6.8.2006 kuvia viikolta 31

 

Minulla on ollutkin kiireinen viikko. Tyyne ja Aune olivat täällä mummolassa lomailemassa kun Ile ja Hanna kävivät lomareissulla Ruotsin puolella. Meillä oli mukavaa. Uitiin, painittiin ja juostiin. Minä en voi uida siinä Tyynen altaassa kovin hyvin,  kun mulla on niin pitkät jalat, että ne yltää pohjaan siinä. Kuitenkin kiipesin sinne altaaseen reunan yli ja kun Tyyne hulluna ui rinkiä siellä, koitin ottaa sitä hännästä kiinni ja painaa tassulla sen pinnan alle...Pari kertaa sattu vahinko ja sukelsin samalla, vaan ei se mua haitannut.
Jukkaa haittas vissiin kun se oli tehnyt viikkosiivouksen ja sitten me tyttöjen kans pulikoitiin siinä altaassa ja sitten mentiin kaivuuhommiin jonka jälkeen minä nopeimpana ennen kuin Jukka kerkes kissaa sanoa juoksin koko talon päästä päähän ja kerkesin hypätä  vielä sohvallekin ennen kiinni joutumistani - tuli muuten komiat kurajälet lattiaan, vaan Jukka tollo luutus ne heti pois. Sitä ennen se pani molempien etteisten ulko-ovet kiinni....

Meiltä Aunen kans on alkanut hampaat tippumaan samanlailla kuin Milla tytöltä joka kävi hoitamassa ja kantelemassa Aunea monena päivänä. Se saatto kantaa Aunen mieluummin kuin minua kun Aune painaa 4,7 kg ja minä 21 kg :) 

Tyynelle isommat tytöt teki agilityradan ja Tyyne höperö suostu tekemään helteessä kaikkia temppuja mitä ne tytöt ehotti ja sitten  se sai palkkaa siitä.

Minä en tuosta agilitystä perusta, mun leikki on ollut kun saan kantaa lintuja ja painia.  Kerttu nakkaa ja sanoo minulle "nouda" ja minä haen. En tosin vie Kertulle,  vaan se on keksinyt että juoksee ite eteen ja varmaan kuvittelee että minä oisin sen linnun tuonut käteen asti.

Olen tutustunut jo fasaaniin, taviin, heinäsorsaan ja varikseen. Kaikki otan suuhuni ja kannan. Tiistaina kävi mun sisko Helmi Kuopiosta , me ollaan aikalailla samannäkösiä. Timo huomasi että Helmillä on tummemmat ripset. Lie meikannut:) Helmin kans on kiva leikkiä, pitäs soittaa Taralle ja Oskulle että nekin kävis juokseen mun kans.

Helmi  kävi kattoon nuita mun fasuja, sekin osas seisoa niitä. Helppohan se on kun on verkko välissä, ne ei karkaa vaikka välillä joskus on kiva kattoa kun ne juoksee kun pikkusen pelottelen niitä. Kerttu sanookin että mulla on vasta TET jakso menossa niitten kans.

Perjantaina tuli mun täti Miina meille sen kotiväen reissun ajaksi kylään. Se on täällä ku kotonaan, ei huomaakkaan että on yks iso koira enemmän. Kiltti täti.

Lauantai aamuna Kerttu päivitteli kun laitto aamuruokaa meille. Ile ja Hanna olivat yötä täällä kans joten Tyyne ja Aune tietenkin myös ja kun Miina oli tullut perjantaina, kuppeja piti lastata 11 kpl pirtin lattialle. Me ollaan sopusaa sakkia ja syötiin kiltisti.

Olenhan minä viime kirjotuksen jälkeen käynyt lääkärissäkin. Siellä oli Mattia tuuraamassa yks tuttu Laura tyttö, se on nuitten meijän Ilen ja Artun tuttuja ja kävi se aikoinaan Hennan Reetalla ratsastamassakin meillä ” pikkutyttönä” vai olikohan se Flamme jolla se oli rattastanut.. Ne kumpikin Hennan hepoista ovat kuulemma jos vihreämmillä laitumilla.

Laura rokotti minua ja minä pussasin sitä koko ajan.. se oli siitä kivaa. Sitten panin nukkumaan lattialle kun Kerttu ja Hinni porisi Lauran kans kun se tarkasteli tuota Fannia. Laura sano että minua rennompia asiakkaita ovat ainoastaan nukutuksessa olevat. Niin tyynen viileesti otin senkin reissun.

No sai ne minut houkuteltua mukaansa kotiin sieltä vaikka tykkäsin siitä Laurasta kovasti.

Nyt se  Laura on jo tainnut lähtä muualle hommiin  ja Matti ite on tullut lomalta takasin töihin. Meijän pitää mennä uudelleen, kun ei voitu laittaa sitä sirua mulle kun lomakkeet oli loppunu, mutta me käyvään siellä joku päivä vaikka kauppareissulla.

Mansikat on jo poimittu ja nyt on vadelmat kypsymässä, minä tykkään niistä. Ne  vähäset puskat on kuulemma Hinnin kans yhteiset. Kerttu sano etten minä enään saa lähtä sen kans poiminaan niitä vadelmia, kun minä koitan syyä niitä suoraan pensaasta ja jos yks ei lähe minä kokkeilen seuraavaa. Eivät kuulemma tykkää jos minä maistelen ja lutkut kaikkia vadelmia. Mutta kattokaapa nuita kuvia, niistä näkee lisää juttua.. Tyyne ja Aune lähti eilen Ilen ja Hannan kans Ouluun ja Kokot haki Miinansa Tupokseen.  Nyt meitä on normaali vahvuus taas talossa.

viikko 32
Nyt kun ollaan omalla porukalla ja on rauhallisempaa, niin tänään me mentiin iltapäivällä neljästään merenrantaan. Siis Kerttu kuskina ja äiti, mummo ja minä kyytissä.
Siellä rannassa nuo isommat juoksi ja ui. Minä töhelsin perässä. Ensin siellä riitti jalat pohjaan samanlailla ku siinä Tyynen altaassa mutta sitten oli aina sellanen oja ( = veneväylä) sen yli piti uida. Enhän minä kertaakaan kerennyt sitä damia hakemaan ennen ku mummo noppeimpana sen nappas ja sitten me äitin kans vaan uitiin ja peesattiin sitä. Sitten Kerttu pani taluttimet isommille ja anto mun yksinään noutaa. Minähän tein sen samaan malliin ku olin nähnyt mummon ja äitin tekevän. Se nouto oli minusta tosi kivaa.  Ja ilonen oli Kerttuki - me tykättiin molemmat siitä leikistä'. Sitten me alettiin lähtemään autolle sieltä rannasta ja me äitin kans keksittiin juosta sinne rytien sekaan, no mustiahan me oltiiin sieltä takas tullessa. Äiti kävi viruttaan ittesä kun Kerttu käski, mulle se nakkas sen damin ja sano " nouda"  - kotona se kerto Jukalle hämmästyneenä että Armi meni ku vanaha tekijiä veneväylään ja nouti damin, enkä muuten etes puottanut heti eka metreille rannasta, vaikka ei kai multa mitään pitämisiä etes ootettu. Kehu mua kovasti että kyllä kevät pentu on kevät pentu - mitä lie tarkottanut...
Huomenna pääsen Jääliin isojen koirien vesiharkkoihin:)

 keskiviikko 9.8  kuvia vesitreeneistä
Eilen  me oltiin siellä  Jäälissä uimassa. Siellä oli kovasti porukkaa, ja kiva uida. Ne ampukin, kun Leena nakkas toiselta rannalta linnun veteen, eivät tienneet vissiin että äiti otti ne pakasteesta:)  No se ase ei vissiin ollu ihan oikea kun pikkunen Arttu poikakin sai sillä ampua.
Minä uida polstuttelin omia aikojanikin siellä, ui Kerttukin mun kaverina. Sitten ne nakkas mullekin tavin ja minähän hain senkin reippaasti. En edes puota heti kun tulen kuivalle maalle.  Tämä vaikuttaa mukavalta puuhalta.

Viikko  34   kuvia

Viivi mummolla oli eilen synttärit, se täytti 9 v. Ei siitä oikein uskois, se on niin kova leikkimään mun ja muittenki kavereitten kans. Se oli  oikeestaan töissä juhlapäivänään. Jukka ja asiakkaat olivat hanhipassissa, mutta tuumasivat että saa kai siellä näin komialla ilmalla olla. Olivat vaan nähneet korkealla lentäviä, mutta kotiin asti eivät saaneet tuotua. Pirralla on juoksu, se ei pääsyt ollenkaan sorsalle.
Minä sain eilen kattoa sitä Fannin vauvaa, se on niin pieni:) Minä kävin vaakalla olikohan se perjantaina, painan 23 kg.
Hennä tuli käymään kotona, se opettaa kivoja temppuja mulle.

Viikko 35-36  kuvia

Siskot Tara ja Helmi ovat jo päässeet metille, molemmille on jo ammuttu lintuja. Minä olen vasta kaks kertaa saanut seistyä maastossa lintua:) Ei emännällä ollut edes asetta silloinkaan mukana, vaikka kovasti kehuu uutukaista asettaan jonka sai syttärilahjaksi talvella.

Olen saanut noutaa vanhemmille koirille ammuttuja lintuja sitten pihassa. Sain kattoa  ja haistaa jänistäkin viime sunnuntaina kun emäntä tuli Lievoselta metiltä. Se jänis oli ammuttu Viivi mummon seisonnalle, sen ei kuulemma enään tarvi toimia kaikkien sääntöjen mukaan vaan saa metästää miten haluaa. Kovasti tuntu tyylistä mummo tykkäävän:)
Pirra-äitin ja mun tarvii kuulemma osata ulkoa KAER säännöt, se on kuulemma määräys josta ei tingitä. Miksi tuo äiti sitten joskus juoksee lintujen perään ja emäntä on naama punasena vihanen???? Joskus kuulemma on lintu käjessä ennenku kerkiää kissaa sanoa...
Pitää miettä kannattaako mun tehä niin, siitä kuulemma seuraa ” sangtioita” - mitä ne lienee??

Viikonloppuna on spinoneitten SM kisa. Äitillä on kuulemma niin valeraskaus ja maitoa tissit täynnä että vois kuulemma pärjätä paremmin lypsykilpailuissa..No se nähhään lauantaiana.

Viikko 43 kuvia
 Nyt on sitten lumikin tullut maahan, minusta se oli vähän outoa. En oikein muista viime lunta, ei sitä varmaan tosin lie ollutkaan kun me synnyttiin. Viikonloppuna täällä oli taas kovasti porukkaa. Lauantaina oli vaan spinoneita, ai niin, mutta olihan ne kaks melekeen kaljua kaveria, kuulemma sellaset on lyhytkarvasia. Se toinen leikki Oskun, Taran ja mun kans. Osku ja Tara pääsi Päivin ja Tiinan kans seuraamaan Spinone SM koetta, minä jäin kotiin mummon ja Jukan kans. Kerttu oli äiti Pirran kans siellä kokeessa ja vaikka aamulla Kerttu meinas että olispa nyt tosiaan ne lypsykilpailut eikä KAER koe niin silti se mamma voitti jo kolmannen kerran spinoneitten Suomen mestaruuden. Emäntää harmitti kun se kuitenkaan tullut sitä ykköstulosta, eteneminen ei miellyttänyt kuulemma tuomari Raimoa lauantaina. Mutta Kerttu meinas Pirralle että ootetaanpa ku tuo maito lasketuu tisseistä niin näytetään Rapelle miten sitä edetään!  Sinne kokeeseen lähti kans Haksu, yks Pera Tyrnävältä, Aku Joutsasta ja Ranja tuosta Oulunsalosta. Haksu ja Aku olivat vissiin sopineet kumpi juoksee pitemälle linnun persässä - Aku kuulemma voitti. Ranja, Pera ja Äiti saivat illalla sellaset pokaalit, tai äiti sai kaks:) Se Raimo puhu kauan koirista ja kummallisia juttuja - en minä jaksanut niitä kuunnella.  Illalla oli kiva talutella Mikkolan Akua pirtissä, kaikki nauro sillä ku se tuli mun perässä ku pässi n narussa kun menin vaan eellä. Sunnuntaina tuli sitten uudet koirat kokeeseen taas. Minä tykkään nuista koepäivistä kun käy paljon uusia ihmisiä ja ylleensä ne kaikki  tykkää minusta, on toki joku vähä kattonu pitkäänki ku yritän sylliin tulla, lie tavallista vähävoimasempia sellaset. Jaksaa Kerttuki pittää mua sylissä  joka ilta vaikka kyllä se joskus ähkii ouvosti mun alla....
Minäki pääsin sunnuntaina alkumatkasta seuraamaan mitä ne tekee seillä pellolla.. Yks koira vuorollaan oli irti ja sen ohjaaja viitilöi kummasti ku joku  hätä olis ollu. Välillä se huitoja puhalsi pilliin melekeen sillai ku siinä Titanic elokuvassa se tyttö siinä jäälautan reunalla ku sitä paleli ja se sen poikakaveri oli jo ihan kohomeessa. Jotku meikäläisen näkösistä otuksista ei piitanneet mittään siitä pillistä. Ei ollut Leenakaan varmasti pessy Haskun korvia vaikka se on niin viimesen päälle siisti sen kans.Hasku sano kerran että sen "pippeliki" pestään joka ilta, tätä ei saa kertua muille.... 
Spinonet löysi lintuja liiankin kans, mutta nämä toiset eivät meinannu ollenkaan tajuta missä ne piileskellee. Haksu koitti jälkijoukoissa antaa vinkkiä, vaan siitä huolimatta – tosi huonosti ne linnut sieltä esiin löyty.Kerttu sano että Haksun iso nokka on oikia impparin nokka, se löytää linnut vaikka kiven alta.
 Pittää kuulemma ootella että keli tasaantuu ja linnut tottuu lummeen niin sitten me mennään kattelemaan niitä, josko minäki saisin vaikka ite ettiä. Olis jännä. Huomenna tulee Helmi sisko käymään, sitte oon nähny taas kaikki sisarukset viikon sisällä, meistä on kiva ku ne käy täällä meitä kattomassa.Viikonloppuna Haksu eno tullee hoitamaan mua ja muita kavereita Leenan kans, kotiväki lähtee laittamaan Maikki vauvalle oikeesti nimen:) Oispa sillon lunta niin saatais pemeltää hangessa.
Nuissa kuvissa on otoksia Lievoselta ku Kerttu kävi Miinan ja Markon kans siellä pyynnissä- tuumasivat ettäa arkoja olivat teeret, on kai ne ku ite pyssyjen kans niitä uhkaavat, sehän on selevä.

viikko 45  kuvia

Pakkaset yllätti meijät niinkun kosinta vanhanpiian:) Tänään aamulla oli 22 astetta.

Viikolla käytiin äitin ja enon kans hangilla katteleen fasuja. Oli vähän tiiossa mihin niitä lenteli kun fasusafarilla mummo ja yks Vanttu-setteri etti niitä ja sitten ne miehet ei kuitenkaan saaneet aina niitä kaikkia lintuja ammuttua. Jukka tuli laavulle meijän kans kahville, tai Kerttu ja Leena ne kahvit jo,  me kateltiin sitä laavumettää se aika. Sitte minä hoksasin että siellä laavun pöydän alla on ihanan kuivaa ja pölisevää kunttaa, ja sinnehän minä sukelsin ittiäni hieromaan. Voitta arvata minkä näkönen meikä oli ku tulin sieltä pois. No ne kuntat lähti suihkussa pois. Haksun parta oli samassa kunnossa, siinä oli ainaki kilo kunttaa ja lunta. Haksu kuitenkin vaikutti ylpeältä siitä.

Sitten ku lähettiin sieltä, niin minä huomasin että Haksu eno taitaa voija huonosti vai paleleeko sitä, Se oli ihan kankeena kuusen juurella. Menin likemmäs sillai että koko ajan näin enon kuonon ( tuulen päältä ) ja kun pääsin tarpeeksi likelle niin kamalan iso kukko hyppäs siitä Haksun ja mun välistä. Vähä katoin ihmeissäni. Mulle ei oltu sanottu että pitää mennä sillai toisen seisonnalle että menee sen taakse. Kun äitillä oli samanlainen kouristus, niin Kerttu vei minut hihnassa sen taakse. Sitten se sano äitille että "aja"  - ja sieltä lumesta hyppäs kana, vähä yhtä yllätyksenä ku kani taikurin hatusta. Sitten Kerttu sano äitille että "paikka" ja äiti  istu ja anto sen linnun lähtä itekseen lentoon. Sellanen on kuulemma riistatyö:)  No sen hommelin opin heti siitä kerrasta. Seuraavan kerran ku Haksu seiso sillai niin menin sen taakse ja tein samaa hommaa ku se, en tiiä onko se mukavaa hommaa ja oikein, mutta Kerttu ja Leena sano että minä säestin:) Ei se Haksu kyllä laulaan alkanut silti.. Me löyvettiin monta lintua, tai nuo isommat ne tottuuessaan löysi minä vaan ” säestin”
Nyt nuo Kerttu ja Jukka puhuu koko ajan Maikista, ja Heidi ja Arttu laittavat kuvia jokapäivä tulemaan. Se Maikki on paljo vähemmän karvanen ku Esteri ja Unna.... minä en tiiä vielä mitä rotua se on ... onkohan vauva joku uus rotu?? se  Maikki on sellanen:) Kotiväki on jo kahesti käyny Maikkia kattomassa, sillon toiselle käyntikerralla se oli laitettu rekkariin. Sen koko nimi on kuulemma Maikki Katariina Ylilauri. Vaikkei sillä ole karvoja, niin se on kuulemma aivan ihana, minä nään sen sitten kun ne tulevat mummolaan jouluksi. Paan tuonne kuvien sekaan kuvan Maikistakin. Se varmaan alkaa mun kaveriksi kunhan tänne asti ennättää.
 Mun karvoja on nykitty, se on oikeesti nyppimistä sano Kerttu. Yks ilta se nyppi mun karvoja ja sano että ymmärtää niitä jotka tykkää vähempi karvasista spinoneista ku minä oon, mutta tupisi kuitenkin että rotumääritelmä se on kuitenki se mihin nojataan. Karvat kuulemma kuuluvat spinonelle ihan tavaramerkkinä samanlailla ku parta. Mullaki on komia parta vaikka oon vasta pikkutyttö. Se nyppiminen on vielä kesken, mutta me jatketaan joku ilta sitä touhua. Hyvin minä annan Kertun tehä sen kunhan saan koko ajan puruluuta pureskella ja mua välillä rapsutellaan muuten vaan.
Kait minäki sitten pääsen käymään jossai näyttelyissä kuhan kasvan tarpeeksi suureksi.
Minä ja mun siskot ollaan melekeen samankokosia kaikki. Me painetaan n 30 kg ja ollaan n 58 cm korkeita.
Kaikki ollaan sellasia pyöreänmallisia spinoenalkuja. Luustoa meillä kuulemma on hyvin ja runko lupaavan mallinen. Mutta sittepä näättä meijät ku me tullaan niihin näyttelyihin:) Minustaki tykkää niin moni että on aikonut viijä minut matkassaan. Kerttu aiko laittaa minnuun sellasen  varashälyttimen:)
Mun päivätyö on nykysin paini äitin, Miisan ja Tiltun kans. Mielellään minä kans ryösisin nuissa hanhikkipuskissa, mutta niissä ei oikein enää oo ku risuja pystyssä ku oon ne jo aikalailla perkannu puhtaaksi..... Jukka moitti mua siitä, mutta sitte se sano että " no, ne kasvaa ens kesänä entistä tuuhiampina ja sitten et hortonomi Horttanainen mee katkoo niitä uuvestaan" Pitänee koittaa muistaa....

viikko46-47
Viikonloppu 17-19.11 oli taas sellanen vilikkaan puoleinen tässä huushollissa. Perjantaina se alako. Kerttu ja Hinni pyyhälsi koko päivän keittöhommissa ja Jukka lämmitteli saunoja. Vettä tuli taivaan täyveltä. Oli kuulemma illalla pikkujoulu jollain porukalla. Me äitin ja mummon kans päästiin niitten asiakkaitten matkaan, kun tehtiin laavulle kävelyretki siinä satteessa. Nämäki vieraat tuntu tykkäävän meistä karvakuonoista.Sitten me mentiin tuonne takkahuoneeseen nukkumaan, kun muut alko syömään pirtissä, Jukka oli meillä siellä kaverina ja kävi ne asiakkaatki meitä siellä paijaamassa.
Launtaina aamulla tuli sitten uutta, sellasta koirille tuoksahtavaa porukkaa, tai ainaki minä haistoin että niittenkin kotona on koiria. Ne lähti tuonne pellolle koirineen katteleen lintuja ja tulivat vasta illalla pois. Kait siellä oli jotain mukavaa ollut kun yks Raija täti luki lapuistaan ne jutut mitä ne koirat oli tehneet siellä pellolla ja sitten niille taputettiin ja Kerttu anto muutamille sellasia pokaaleita mitä meillä on pirtissä varmaan likemmän 200 kpl. Yks Mervi ja Matti olivat erityisen tyytyväisiä, ne sai 1 palkinnot, niistä otettiin kuvaki, paan sen tuonne galleriaani.

Sunnuntaina tuli taas uutta eri porukkaa, ja samat kuviot toistuvat. Sillon tuomari oli varmaan hyvällä tuulella kun se kehotti Kerttua antamaan kaikille sellaset pokaalit. Minäki olin tyytväinen, kun yks Jiro, joka on vähä munki kaveri sai VOI 1 palkinnon:) Samanlaisen ykkösen sai yks Jalo ja Konstaki. Molemmat kuulemma olivat ne pokkaliit ansainneet. Sitten niille taas taputettiin kovasti, minusta se taputus on kivaa,meinasin innostua siitä.
Aune ja Tyyne oli viikonlopun mummulassa kun Ilellä oli synttärit ja ne meni Hannan kans Kärppämatsiin. Oli meilläki Aukin ja Tyssykän kans oma kärppämatsi tuossa fasulan kuppeella. Se kärppä juoksi sitten tarhassa olevan "koiralaavun alle" - mitenhän se tämä meijän peli sitten päätty, kai 0-0.
Sillon kun tuomari piti sunnuntaina loppupuheitaan me koitettiin Aunen kans painia keskellä pirtin lattiaa että kaikki olis vaan huomanneet meijät eikä kuunnelleet sitä Merviä. Miisaa tais harmittaa, kun sitä ei otettu siihen painiin mukaan, niin se nappas yhen vieraan sukasta kiinni ja alko kiskomaan sitä pois sen jalasta, sitä rouvaa vaan nauratti.  Eilen sattu taas kerran hassu homma. Tähän pian kulmille tuli  yks fasukana. Kerttu ei vissiin vahannu meitä niin tarkasti kun se laitto sellasta verkkoa porttien kohdalle korokkeeksi ettei Tiltu pääse karkaileen niitten kohalta. Se oli nimittän lauantainaki yli kaks tuntia omilla ajoreissuillaan, saman aikaa ajeli Jukka ja etti sitä -sitten Tiltu vaan tuli ite kotiin muinanaisina:) Porukoita pelotti kovasti kun täällä on taas nähty susi liikkeellä. Yks ajokoira on ollut jo viikon hukassa, ku vaan ei sananmukasesti kuulemma olis "hukassa"...  Niin se mun ja Fannin juttu.. kana kulki aijan viertä, me seurattiin sitä toiselta puolen ja sitten saunan kulmalla olevan portin kohalla se jostain syystä aukes ja mehän tytöt päätettiin tutustua siihen kannaan pikkusen tarkemmin. Fanni ajurina opetti mua, se meni eellä ja haukku, minä olin hilijaa, mutta juoksin lujjaa. Sitten alako huutaan Kerttu, Fanni oli niin mamero että pysähty mansikkamaalle savusaunan kohalle ja palas takas. Minä luulin että se väsy ja aattelin mennä metelistä huolimatta sinne minne kanaki meni. Ne jotka tietää tämän meijän rannan, niin Kuljunsaaren kohalta Kerttu minut haki. Se tosin ei kehunu mua....Sitten me tultiin kavereina kuitenki pois. Pittää kuulemma miettiä onko se aiheellista ajella nuita fasuja. Ossaan minä sillai jäähä paikalleenki sillon ku haistan nokallani sen linnun, ja kukkaan muu ei ole siinä houkuttelemassa ajamaan niitä. Ne nuo bassetit ei oikein ossaa kuulemma seistä fasuja, niillä on vaan päämääränä saaha liikettä ja kovasti aikaseksi.

Nyt mun turkkia on alettu nykkimään lisää, kuulemma mennään siskojen kans tammikuussa missikilipaluihin Kajaaniin. Siellä on yks Raija tuomarina kuulemma, se on tarkka täti, mutta kuullaanpa ainaki ollaanko me spinonen näkösiä. Nyt mun ja Taran tukka on kuulemma ku dandiemontinterrierillä.. Käytöstavoissakin olis kuulemma oppimista. tara osas mennä maahan ja istua kun Tiina käski. Mun tarvii kuulemma alkaa opetteleen sellaset asiat. Harmi kun se Hennaki on siellä Skotlannissa, sehän se olis osannu pitää meille ihan oman mallikurssin:)   tosinHihnassa minä osaan kävellä hienosti, siitä mua on kehuttu kovasti. Kun mulle sanoo "seuraa" tiiän siitä että sillon ollaan Kertun sivulla. Sillon kun ei ole hihnaa ja se sanoo sen "seuraa" niin äiti ja mummo kävelee sen vieressä ja minä tuun selän takana. Tielle tullessa osaan jäähä istumaan pellolle ja oottaa kunnes Kerttu mennee tie yli ite ja antaa meille luvan tulla. Se homma onnistuu melko hyvin.

On mulla tullut tehtyä pikkusen tuhmiakin hommia. Yhtenä päivänä ongin toimistopöydän laatikosta sellasen vihreen tussin, sitä oli kiva pureskella. Sitten Kerttu tuli sisälle ja löysi sen jäännökset ja alko tenttaamaan meitä että kuka se tämän teki. Koitin istua ihan" H moilasena"  sängyn päällä, ettei mulla olis mitään hajua koko asiasta.... mutta olis kannattanut kattoa peiliin ennen sitä. Mun naama oli kuulemma kokonaan vihree!!! Jäin kiinni verekseltään. Jälkeenpäin emäntä harmitteli ettei ottanut minusta kuvaa, mutta tuumas että jotenkin tuntuu ettei tämä tähän jää..joten voi olla että se kuvakin tulee myöhemmin, en sitten tiiä minkävärinen naama mulla siinä on.

Nyt on kelijua kun lumi suli ja joka paikka on vaan joko jäinen tai loskanen, ei yhtään kivaa. Joki on kuulemma vaarallinen kun sen jää ei kestä kävellä ja siinä on sellasia suvantopaikkoja joissa voi kastua.

viikkko 48 (kuvia lisätään kunhan saadaan otettua uudet, entiset tuhoutu vahingossa:)

Samat vesisatteet on jatkuneet. Nyt sitten pantiin Kertun kans kahestaan postiin se näytettelylappu, saapa nähä millon mua alakaa jännittää:)

Tännään äiti sai mennä hallinkulmille kun sieltä kuulu fasujen ääntä. Minä jäin portin taakse kattomaan. Äiti meni varovasti, sen häntä alako tököttää, sitten se hiippaili ja lopulta jähämetty siihen jännään asentoon lyhekuivurin kuppeelle. Sitten Kerttu meni sen vierelle ja kuiskas " aja" ja sillon äiti syöksy sinne nurkan taa ja toisesta päästä hallin sivua nousi sitten kaks kukkoa lentoon, ne rääky mennessään. Kerttu sano (nyt se ei kuiskannu) että paikka ja niinhän se äiti kiltisti jäi kattomaan ku ne kukot lenti rantaan. Sielläki ne vielä kukkoilivat. Pari tuntia tästä tapahtumasta me lähettiin kolomestaan sinne rantaan uuvelleen. Minua pijettiin kuulemma varulta flexissä.... miksihän?

Vähän aikaa kun oli kulettu niin taas äitille tuli se kramppi, vai seisonnaksiko sitä sanotaan. Minä otin flexin päässä mallia ja seistä tökötin kans sen takana. Toinen niistä kukoista siitä saatiin ylös., mihin lie toinen menny, y ks siinä vaan oli . Sitten pääsin minäki irti ja juostiinki äitin kans kovasti. Me löyvettiin se kukko vielä kolmannenki kerran. Mutta sillonki emäntä pani minut kiinni. Kuulemma varmistaa sillä etten opi menemään lähtevien lintuejn perrään, oon minä tosin tehny senki homman.

Se juttu onki kertomatta, olis kuulunu jo viime viikolle. Oltiin yhen Markon ja sen mynsteri Jiron kans tuolla pellolla. Oltiin kulettu jo meleko kauan ja ei oltu löyvetty mitään. Sitten laavumetässä Marko kuulu sanovan Kertulle että Jiro seisoo ja Pirra säestää. Marko ottamaan asetta selästään ja samalla antaa Kertulle videokameraa että filmataan spinonen ja mysnterin yhteinen avance. No sitten minä kerkiän siihen hätiin sekottamaan, on mulla  tosin hidaste matkassa -iso elävä fasaanikukko hampaissa ! Kukaan ei tajunnu mistä minä sen toin ja miten, yhtäkkiä olin vaan siinä ja puotin sen kukon Kertun eteen ja tottakai se lähti lentoon. Arvatkaa jäinkö selitteleen, vielä mitä - painelin perään sen ku kerkesin.Ei ne tosin älynny etes heti kieltää mua menemästä, sen verran hämmästyivät. No se kukko oli ovelampi, en minä sitä enää löytäny, äiti sitten löysi.....se on nyt pakasteessa.

Sitten ne kuitenkin kaikesta huolimatta olivat tyytyväisiä minnuun kun olin niin rohkia että uskallan tarttua elävään kukkoon, kuka tietää oliko sitä haukka vaikka viottanut tms. Eihän sitä ihan nuin vaan niitä tietenkään sais kuulemma napsia. Pitää koittaa sitte ens syksynä muistaa tuoki juttu. Hitsi- sitä on paljo opeteltavaa ens vuoteen. Tai oikeestaan minä osaan kuulemma ne jutut osittain,mutta en kuulemma sillai että niistä pisteitä herus kovin kovasti. Mutta alkeet kuulemma on hanskassa. Kuka tietää vaikka minusta tulee talven mittaan kasvissyöjä ja en ala millekkään lintuhommien kans, tai sitten hukkaan ne hanskat :)  Tuota en kyllä usko itekkää, kunhan pelleilin:)

Viikonloppuna tulee taas Aukki ja Tyyne mun kans leikkimään, tai ei se Tyyne niin kovasti leiki mutta Aunen kans me tytöt jaksetaan painia! Niin ja aikohan se Haksuki tulla pellolle mun kans. Täällä ei ole nyt yhtään lunta, kaikki paikat likasia ja kurasia tuolla pellolla, onneksi siellä on jonku verran kyntämätöntäki sarkaa missä juosta.

joulukuun loppu 2006

Joulu oli ja meni... meillä oli viskettä kovasti. Mulla oli koirakavereina Ilen ja Hannan Aune ja Tyyne sekä Artun ja Heidin Unna ja Esteri. Kyllä se Kerttu pikkusen puisteli päätään kun lastasi meijän ruoka-annoksia. Onhan se melko määrä 12 kuppia! Me osataan kuitenkin syyä sivistyneen sopusasti, jokainen omalla kupillaan. Mitä nyt Aukki piti nostaa kainaloon kun se meinas kurkkia paljonko toisilla on vielä syömättä.  Kovasti me juostiin ja painittiin pihalla ja pellolla. Joululahjojakin me saatiin kaikki. Puruluut maistu hyvälle ja sitten me saatiin Hennalta ja Juholta sellanen hieno Heartsin juomakuppi. En tiiä syökö kaikki Heartsin pelaajatki sellasesta:) Voin lainata tuota omaani Juholle kunhan se tulee käymään, jos se haluaa syyä siitä...
Artulla ja Heidillä oli mukana se pikkunen Maikki - se on reipas tyttö, puristi muakin kirsusta... ja naureskeli vaan kun mun parta kutitti sitä. Mulle sanottiin etten saa nuolla sitä, ja enhän tietenkään nuollut.

Laitoin tuonne uusia kuvia, nyt mua kyllä väsyttää kovasti kun olin just tullut pellolta äitin ja mummon kans niin Tara sisko tuli käymään. Enhän minä malttanut sillon levähtää.  Me lähtään viikon päästä koko sisarusparvi Kajaaniin näyttelyyn. Meitä on koitettu siistiä sitä näytelmää varten vähäsen.  Me käytiin vaakalla Taran kans ja arvatkaapa - me painettiin tasan saman verran 30, 7 kg kumpikin   Niin kävihän se mun enopuolikin Topi nimittäin meitä moikkaamassa Tapanina - se oli komea iso poika. Hyvätapanen kaveri, usko mitä sille sanottiin.              Se katto fasujaki tuonne häkkiin ja kun ne hyppäs siellä siivilleen niin Topipa istua jämähti persuksilleen. Timo sano että se tekee niin kun linnut siivittää, Kerttu meinas että hyvä tapa.En tiiä oonko sammaa mieltä, minä luulen että mun tekee mieli vähän mennä perrään ja kattoa mihin ne menee.... mietin asiaa vielä.

Nyt on viimepäivinä tavattu pyitä joka kerta tuossa peltolenkillä. ne on mukavia lintuja ja niitä on siinä parvessa ainakin 10. Fasujakin sieltä löytyy aina joskus, ei ole kaikkia haukat syöneet.  Jukka ja Miisa kävi tässä yks päivä tuolla rannalla pyynnissä, ne toi jäniksen kotiin. Jukka sano että Miisa oli ajanut sitä jänistä ja hän oli ampunut sitte sen- siis jäniksen, Miisa on edelleen elossa. Kovasti sitä Jukka kehu ja herkkuja jakeli sille.   Anto ne munkin kattoa sitä pupua, sanovat vaan ettei tämä oo sitten sun heiniä:)

Me käytiin pitkällä lenkillä tänään uuden vuoden aaton aattona tuolla pellolla. Löydettiin kaks eri pyyparvea. Sitten yhestä metästä me saatiin äitin kans ylös sellanen kamalan iso rusakko. Se juoksi himputin lujaa vaan niin tehtiin meki äitin kans:) Sitten äiti usko Kertun pilliä ja minä aattelin etten oikein tiiä mitä sille rusakolle sanosin jos sen kiinni saisin ja tulin kans pois. Haksu oli sillon siellä mettäpuskassa, ja kohta se pompautti sieltä ylös oman rusakon...
Muitaki elukoita me on nähty- mummo  toi yhtenä päivänä Kertulle kuolleen kärpän!
Vuosi vaihtui  2007
tammikuu...  kuvia
Osku veli kävi tänään kylässä. Me hommattiin sitä samaa mitä aina ennekin, kun kaverit tulee mun luo. Juostaan ja painitaan pihalla ja vähän sisälläkin, vaikka nyt Kerttu pikkusen pelkäs kuusen puolesta. Minä muistin kuitenkin että panihan se Ilkka sen siimakka kattoon kiinni - kaiken varulta...Ei se kuusi muuten pahemmin varistele neulasiaan vaikka tahtoohan se munkin häntä aina välillä sitä pöllyyttää, varsinkin jos samalla katon jotain kivaa.
Kerttu katto että Osku on näytettelykunnossa, ja olihan se. Kehuvat kovasti miten kiltisti Osku oli paikallaan ja asiallinen kaveri, kun siitä muutama karva sieltä sun täältä nypittiin pois, ei se kaveri kovin karvanen ole.

Osku on niin paljon äitinsä näkönen että "äkkiäkattoen " ne sekotti varsinkin jos koko koira ei ollu näkyvissä. Päiviki komenti että " Osku nokka pois pöyvältä" Kerttu tuumas että ei se ole ku Pirra:)

Me koitettiin juosta pihalla sillai niinku näyttelyssä tehhään. Me ei olla harjoteltu sitä kertaakaan, olis kuulemma pitänyt.
Päivi on ite ollut näyttelyssä 10 v sitten - ja ruosteessa oli Osku ja emäntäki. Nyt tuli  kiire harjotella ettei jää viimetippaan. Nolohan se on jos siellä ihan pelleilyksi menee. Eihän meijän pienten kuulemma ihan priimasti tarvi osata olla, mutta vois sitä kaikki jalat kuulemma koskia maahan.

No me otetaan tiuhtit loppukirit niin eiköhän me siellä pärjätä. Kerttu uhkas nakittaa jonkun muun esittään minua jos en ole kunnolla. Ei se varmaan tosissaan ollu, en usko ainkaan... Lähtee Hinni  ja Leena mulle kaveriksi kans

6.1.2007