.


BASSETIN AJO-OPETUSTA  Basset pennun opastus ajon saloihin

Heti kun pentu - tietysti mahdollisimman hyvistä vanhemmista - on saapunut uuteen kotiin, alkaa pennun kouluttaminen kotiväen mieluisaksi metsästyskaveriksi. Koulutuksen tarkoituksena on saada pikku bassetista kotioloissa siisti ja tottelevainen, näyttelykehässä rauhallisesti ja hyvin esiintyvä sekä harjoituksen avulla kehittää sen luontaisia metsästysominaisuuksia. Bassetista on kouluttamalla mahdollisuus saada todella tottelevainen ja miellyttävä kaveri niin kotioloihin kuin metsästystilanteisiin. Varsinkin metsästyksessä on suuri etu, jos koira on hallittavissa kaikissa tilanteissa. Koulutusharjoitus tähtää siihen, että koira uskoo isännän/emännän olevan ainoan ja todellisen auktoriteetin. Koira oppii, mitä sille opetetaan.

Ensimmäiseksi opetetaan pentu tottumaan nimeensä ja tulemaan kutsuttaessa luokse. Kun se on oppinut tämän sisätiloissa, sama harjoitus toteutetaan ulkona. Hyvänä kiihokkeena käytetään pennulle mieluista makupalaa, joka annetaan sille kun se on noudattanut kutsua. Metsästystä ajatellen on pentu syytä totuttaa pilliin tai torveen. Perustottelevaisuus on tärkeään ennen metsälle menoa!

Metsästyskoiralta vaadittavia ominaisuuksia
Basset on käyttökoira ja sen varsinainen "työmaa" on metsä. Tärkeitä ominaisuuksia metsästyskäytössä olevalla bassetilla ovat:

Toimintakyky

Se tarkoittaa sitä, että koira kykenee ilman ulkopuolista pakkoa pitämään puolensa vaaroja vastaan ja on rohkea, pystyen avoimesti kohtaamaan vaaran yrittäen torjua sen. Toimintakykyinen koira ei mene takalukkoon vaan pystyy hallitsemaan toimintakykynsä

Temperamentti

Se tekee siitä eloisan ja puuhakkaan, aina valmiina toimintaan.

Keskittymiskyky

Koira pysyy ohjauksessa

Tärkein vaihe ajavan koiran kouluttamisessa on saada se metsällä kehittämään luontaisia ajotaipumuksiaan. Olkoon koira kuinka lahjakas tahansa, niin vasta riittävä harjoitus tuo nuo lahjat esiin. Voidaan sanoa, että keskinkertaisetkin lahjat omaava koira voi tulla täysin tyydyttäväksi käyttökoiraksi, kunhan se riittävän usein pääsee lahjojaan kehittämään.

Pennun totuttaminen metsään

Pentua voidaan ruveta tutustuttamaan tulevaan työympäristöönsä jo parin kuukauden vanhana. Kun se viedään metsään, on ohjaajan syytä aluksi istahtaa kaikessa rauhassa sopivan aukealle paikalle ja antaa pennun tutustua lähiympäristöön. Useimmat pennut pysyvät aivan lähietäisyydellä uskaltautumatta kauas isäntänsä/emäntänsä vierestä. Tässä vaiheessa on erittäin tärkeää, ettei kuljeta liikaa eikä vaihdeta paikkaa pennun ollessa näkymättömissä. Puoli tuntia riittää mainiosti alkuvaiheessa. Vähitellen pidennetään käyntejä ja pentu tottuu uuteen elementtiin mielenkiintoisine hajuineen.
Varsinaiset metsästysharjoitukset voidaan aloittaa noin puolen vuoden iässä. Pennun metsästysvaisto herää usein jo tässä iässä, vaikka poikkeuksia molempiin suuntiin on runsaasti. Kun odotettu hetki koittaa, jolloin pentu löytää ensimmäisen jäniksensä, ovat sen askeleet tulevassa työssään tavallisesti hyvin lyhyet. Heti ensimmäisen mutkan tapahduttua kotijoukot tulevat mieleen ja pentu ryntää innoissaan kertomaan kummallisesta otuksesta, jota piti haukkuen ajaa takaa. Nyt on syytä viedä pentu nopeasti hukkapaikalle ja opettaa sille innostaen, että ajoa on jatkettava. Ja selvästi osoitettava pennulle, että nyt ollaan oikealla asialla. Jatkuvasti näin tehden pentu vähitellen alkaa viipyä yhä kauemmin hukkapaikalla ja se jopa selvittääkin helpot hukat.

Tässä vaiheessa riittää, jos harjoitukset tapahtuvat kerran pari viikossa. Pennun kasvu on vielä kesken ja on suuri virhe rasittaa sitä liikaa. Kun koira on noin puolitoistavuotias, voidaan katsoa sen olevan fyysisesti valmis ja harjoituksia voidaan lisätä.

Ajavan koiran koulutus

Perusta luokse tulolle metsällä luodaan jo pentuna tapahtuvan tottelevaisuusopetuksen yhteydessä. Kotona opittu kutsusta luokse tulo saattaa innokkaalta koiralta unohtua metsässä, jos kytkemistä ei harjoitella. Paras vaihe aloittaa
opetus on ennen kuin pentu saa
ensimmäiset jänisajot. Pentu kutsutaan joko pillillä tai torvella maastossa luokse ja kun se noudattaa kutsua, annetaan sille makupala ja hyvitellään. Tämän jälkeen annetaan pennun taas jatkaa maaston tutkimista. Sama toistetaan useita kertoja välillä kytkien koira. Tämä kannattaa opettaa siksi, että pääset maastosta pois silloin kun sinä haluat, eikä sitten kun koira suostuu lähtemään.

Koulutuksessa on huomioitava seuraavaa:

  • Älä huuda usein koiralle, vaan kutsu pillillä tai torvella
  • Ole kärsivällinen odottaessasi ajon alkua
  • Ole kärsivällinen hukan aikana, vaikka se kestäisi pitkäänkin. On paljon kunniakkaampaa koiralle ja hyödyllisempää metsästäjälle, että koira selvittää pitkän hukan kuin että se löytää uuden jäniksen
  • Älä kyllästytä nuorta koiraa liikaa
  • Älä jätä koiraasi yksin metsään
  • Älä anna koirasi metsästää vapaana ilman valvontaasi
  • Nuoren koiran kehitystä saattaa auttaa, jos ammut alkuvaiheessa pari jänistä sen ajosta. Muuten vältä ampumista, vaan anna koirasi ajaa niin kauan kun se pystyy
  • Valitse harjoitusmaastoksi sellainen, jossa koira tottuu ajamaan metsäteillä. Tiehukan selvittelyssä auta koiraasi
  • Kouluta koirasi olemaan ajamatta sorkkaeläintä
  • Älä ammu ajavalta koiralta koskaan lintua

Tässä on pyritty antamaan yleiset suuntaviivat ajavankoiran kouluttamiseksi tottelevaiseksi ja hyväksi käyttökoiraksi. Lopputulos vaihtelee varmasti, riippuen ratkaisevasti koiran perinnökseen saamista lahjoista. Jos koiralla on rasituksenaan kielteisiä ominaisuuksia, kuten löysyys ja innon puute, ei paraskaan koulutus kykene poistamaan näitä virheitä, kun taas keskinkertaiset lahjat omaava koira voi tulla täysin tyydyttäväksi käyttökoiraksi järkevän harjoituksen avulla.
Lahjakaskaan koira tule ilman harjoitusta siksi miellyttäväksi käyttökoiraksi, jota metsästyskaveristamme odotamme.

Näillä ohjeilla ja niitä omaan käyttöön soveltaen uskon Suomesta löytyvän paljon lahjakkaita ajavia basset rotuisia koiria. Petit basset griffoneissa ja basset fauve de bretagneissa kuten myös basset artesian normandeissa on jo löytynyt hienoja rotunsa edustajia ajopuolella. Kokeilkaa koirianne ja todennäköisimmin näette niiden nauttivan ajosta, mihin ne on jalostettu. Metsästysalueiden vähetessä ja pienentyessä rikkonaisemmiksi tarvitsemme suppeammalla alueella ajavia koiria.

Vain jalostustyöllä saamme pidettyä geenipankkimme tarpeeksi vankkana ja meillä on siten paljon annettavaa suomalaisille metsästäjille. Tällä hetkellä bassetilla on sallittua ajattaa vain jänistä ja kettua, mutta peurakannan lisääntyessä ja levinneisyyden laajetessa tulevaisuudessa voi jopa olla mahdollista meilläkin myös peuran ajo.

Kun me ihmiset aina muistaisimme mitä erinomaisia ominaisuuksia koiristamme löytyy, seurustelu ja työskentely jahtikaveriemme kanssa olisi monin verroin antoisampaa. Eipä olisi kokeneillekaan koiraihmiselle pahitteeksi kerrata, mikä ajaa koiria eteenpäin elämässä - niin hyvässä kuin pahassa.

Jukka Ylilauri


 


 





 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

Sivun alkuun »